*

Viestejä kohinassa -mitä asioista voi päätellä? Arkiharkintaa ja vähän muutakin.

Israelin valtiota tai juutalaisia ei syytetä Jerusalemin oikeusmurhasta.

  • Pääsiäinen on matka kiirastorstain ja pitkänperjantain kautta pääsiäisaamun ylösnousemuksen juhlaan.
    Pääsiäinen on matka kiirastorstain ja pitkänperjantain kautta pääsiäisaamun ylösnousemuksen juhlaan.

 

Anekdootin mukaan Isrealin oikeusministeriöön olisi joskus saapunut pyyntö peruuttaa Jeesuksen kuolemantuomio. Kysyjälle oli vastattu, ettei Israelin valtio voinut auttaa asiassa, koska tuomio ei ollut juutalaisvaltion antama, vaan Rooman. Siksi kysyjää pyydettiin kääntymään Italian hallituksen puoleen. Juttu voi olla tottakin.

Kävin peruskoulun ala-asteeni 70-luvun alussa ja minun opettajani oli sodan käynyt, värikäs persoona. Hän oli esimerkiksi henkeen ja vereen urheilumies ja harjoitteli itsekin säännöllisesti, silti hän oli samalla kova tupakkamies eikä sitä peitellyt. Ainakin meidät pojat hän sai innostumaan urheilusta ja kuljetti jopa kilpailuissa. Hänen nimensä oli keisarilliseen tyyliin Frans.

Frans oli perinjuurin suomalainen ja isänmaallinen mies, joka osasi kertoa elävästi ihan kaikesta: sodasta, kemiasta, matematiikasta ja uskonnostakin. Frans osasi ennustaa senkin, että kyliä autioituu ja suurpetoja tulee tilalle. Frans ja moderni aika olivat huonoissa puheväleissä, mutta Frans oli myös monesti itsensä kanssa ristiriidassa, kuten tupakka ja urheilu ovat.

Muistan Fransin järeänä ja äreänäkin opettajana, jonka uskontoon liittyvät kertomukset ylittivät nekin todennäköisesti oppiennätysten vaatimukset. Eräänä pääsiäisenä jäin outoihin ajatuksiin hänen opetuksestaan. Mieleen ei jäänytkään sovitus ja armo, vaan tuohtumus juutalaisia vastaan, jotka niin kelvottomasti surmasivat Jeesuksen. Opettajani ei ollut erityisen uskonnollinen, mutta ilmeisesti sota-aika korostuksineen oli jättänyt jälkensä. Aika pian - onneksi - myös omat käsitykseni oikeansuuntaisen kristillisen opetuksen vuoksi korjaantuivat: Jeesuksen kuolema ei ollut juutalaisen kansan vika.

Frans tuli mieleeni, kun luin vasta Jari Ehrnroothin kolumnia, jossa Ehrnrooth syyllisti Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa antisemitismistä. Ajattelin, että onpas varsin tietämätön vihakolumni (http://yle.fi/uutiset/3-9558959), tahallaan tai tahattomasti. Yksipuolistaessaan Lutherin henkilöhistoriaa Ehrnroothin jättää täysin huomiotta, että nuori Luther kirjoitti Saksan historian ehkä juutalaismyönteisimmän kirjan Dass Jesus Christus ein geborener Jude sei (1523), Siitä, että Jeesus Kristus oli syntyjään juutalainen. Teoksessa hän suhtautuu myönteisesti juutalaisiin korostaen, että Jeesuskin oli syntyjään juutalainen. Toinen asia on sitten se, että vanha ja pettynyt Luther vuosikymmeniä myöhemmin suuttui juutalaisiin paikallisten syiden vuoksi.

Historian harrastaja voi päätellä, mitä Lutherille merkitsi kaksi vuosikymmentä henkipattona sisäisessä maanpaossa. Luther sai myös tietoja, että jossakin päin uusia evankelisia saksalaisia oli alettu käännyttää juutalaisuuteen. Reaktiona muun muassa tähän Luther kirjoitti tai "häneltä ulos saatettiin" pahamaineinen kirja Von den Juden und ihren Lügen (1543), Juutalaisista ja heidän valheistaan. Tietysti reaktio on pelottava, mutta niin oli aikakin, keskellä kapinoita. Ero nuoren Lutherin teksteihin on niin raju, että itse voisin jopa epäillä haamukirjoittajan olleen asialla. Sama näkyy talonpoikaiskapinaan liittyvissä kirjoituksissa ja muistini mukaan myös uudestikastajaliikkeeseen liittyvissä kirjoituksissa. Painokoneet sylkivät toki vihaa myös Lutheria ja hänen seuraajiaan vastaan.

(vrt: https://de.m.wikipedia.org/wiki/Martin_Luther_und_die_Juden)

Jari Ehrnroothin ei kolumnissaan tätä historiaa kerro eikä tiedä. Hän ei myöskään huomioi, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on muiden luterilaisten kirkkojen mukana pyytänyt anteeksi juutalaisilta toisen maailmansodan jälkeen ja sitoutunut puhumaan juutalaisista ja juutalaisesta uskosta asiallisesti ilman syyttelyä tai vähättelyä. 

Juutalaisen UT:n eksegetiikan professori Amy-Jill Levinen mukaan juutalaiset ovat hyvin kiitollisia kristityille juutalaisten tekstien säilyttämisestä, Makkabilaiskirjat esimerkkinä. Tietenkin myös UT voidaan nähdä juutalaisena tekstikokoelmana taustaltaan. Nuori Martti Luther oli Raamatun tekstien kääntäjä ja opettaja, niiden rakastaja. Siksi Lutherille oli tärkeä myös heprean kieli ja juutalaisuus. Luther oli kuitenkin myös suurten ristiriitojen mies, kuten oli opettajani Frans. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (8 kommenttia)

Juuso Hämäläinen

Monipuolinen kirjoitus kiitos siitä.

Hyvin tulee esille se, että uskonto on jokaiselle yksilölle ainakin hieman erilainen ja elon mittaan vaihteleva. Ei ole yhtään yksiselitteistä uskontoa ihmisten kannalta. Tätä vastaan on sitten taisteltu vuosisadat. Yrittäen pakottaa muut hyväksymään oma uskonto tai eri näkemys yhteisestä uskonnosta. Puhdasoppisuus on ikäänkuin jokin ainut oikea uskon määritys. Eihän niin voi olla. Emme edes tiedä tarkalleen mitä yksikään uskonnon perustaja on ajatellut ja opettanut. Emme voi luottaa uskonnon kirjallisen perimän säilymiseen oikeana ja muuttamattomana. Emme tiedä edes mitä on filtteroitu pois mistäkin eepoksesta ja sen alkuperäisteksteistä.

Loppujen lopuksi onko sillä mitään merkitystä. Voimme aidosti uskoa vain sellaiseen minkä voimme hyvällä omallatunnolla itse hyväksyä. Siksi uskonnoista on juuri yhtä monta versiota kuin on sen jäseniä. Uskonto on täysin henkilökohtainen asia. Sitä ei voi kukaan kokea toisen puolesta.

Käyttäjän PenttiTepsa kuva
Pentti Tepsa

Kiitos Juuso Hämäläinen kommentistasi. Toki usko on joiltain osin hyvin henkilökohtainen asia. Usko on usein kuitenkin myös yhteyttä ja yhteisöjä rakentava ja muodostava ilmiö. Uskonkäsitykset voivat olla myös erottavia. Mielelläni vertaan uskoa kieleen. Omaksuttu kieli on usein hyvin persoonallinen ilmiö, joka sormenjäljen tavoin voidaan liittää tiettyyn ihmiseen. Kuitenkin riittävän samaksi koetun kielen ympärille syntyy yhteisöjä ja ymmärtäjiä.

Kristinuskon peruskokemuksia ovat ylösnousseen Kristuksen persoona, sovitus ja armo. Mielestäni näiden varassa tapahtuu paljon jakamista ja yhteyttä kirkoissa ja kirkkojen välillä.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

On helppo pyydellä anteeksi muiden tekemiä rikoksia kuten holokaustia. Mutta onko Suomen luterilaisen kirkon parissa ollut aikomusta pyytää anteeksi 1600-luvulla Suomessa tehtyä kansanmurhaa ja karkotuksia? Silloinhan karkotettiin lähes kaikki Karjalan ortodoksit Venäjälle ja asutettiin heidän maansa luterilaisilla.

Käyttäjän PenttiTepsa kuva
Pentti Tepsa

Kiitos kommentistasi Leo Mirala. Ei anteeksipyyminen ole koskaan yksinkertainen asia, kun on kysymys historian tapahtumista. Mainitset Karjalan ortodoksiväestön kohtalot. Niistä oli tietenkin vastuussa Ruotsin kruunu. Olisiko Ruotsin nykyinen hallitus valmis pyytämään laajemminkin anteeksi suurvalta-ajan tekoja? Eivät taida pyytää venäläisetkään omia tekosiaan anteeksi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Juutalaisten Sanhedrin tuomitsi Jeesuksen kuolemaan. Täytäntöönpano kuului kuitenkin roomalaisille, joiden alaisina juutalaiset elivät.

Juutalaiset toteuttivat kuolemantuomion aina kivittämällä. Nyt Pontius Pilatus halusi samalla häpäistä Jerusalemin juutalaiset ja määräsikin kivittämisen sijaan häpeällisen ristiinnaulitsemisen.

P.S. Tässä mielessä Uuden testamentin väittämä juutalaisen kansanjoukon vaatimuksesta ristiinnaulita Jeesus on täysin käsittämätön ja ilmeisen paikkansapitämätön.

Käyttäjän PenttiTepsa kuva
Pentti Tepsa

Kiitos kommentistasi Pekka Toivonen. Ajatuksesi on mielenkiintoinen, mutta kansanjoukko vaatimuksineen Pilatuksen edessä on niin keskeinen ja esillä kaikila evankelistoilla, ettei sitä voi oikein olettaa pois. Markus, Matteus ja Luukas jopa mainitsevat vaatimuksen ristiinnaulita (Σταύρου σταύρου). Koska ristiinnaulittavana tälläkin kertaa oli kolme, kaksi ryöväriä ja syytön Jeesus, voidaan mielestäni päätellä, ettei teloitustapa sinänsä loukannut juutalaisten johtomiesten tunteita. Toki se oli häpeällinen rangaistus ja myös erittäin tuskallinen. VT:n mukaan puuhun ripustettu oli myös uskonnollisesti kirottu.

Ps. Esimerkiksi ylipappien roolin katson välttämättömäksi VT:n uhrilain toteuttamiseksi. Uhrin kansan syntien puolesta tuli muodollisesti kulkea ylipapin käsien läpi.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Rooman valtakunnan edustajana Pontius Pilatus toimeenpani Jeesuksen kuolemantuomion , mutta myös muutti juutalaisen Sanhedrinin langettaman kuolemantuomion syyn.

Pilatusta ei kiinnostanut juutalaisten uskonasiat, mutta kylläkin juutalaisten itsenäistymispyrkimykset.

Juutalaiset pyysivätkin turhaan Pilatusta poistamaan/muuttamaan ristiinnaulitsemisen syyn ilmoittavan laatan Jeesuksen ristissä. Siinähän kerrottiin tuomion syy : "Juutalaisten kuningas".

On myös muistettava, ettei " ryöväreitä" tai "pahantekijöitä" ollut tapana ristiinnaulita. Tämä julma tuomio oli Jeesuksen aikoina säästetty pelkästään Rooman valtakuntaa vastaan nousseille taistelijoille , joita Jeesuksen kanssa ristiinnaulitut miehet näin ollen myös olivat.

P.S. Täytyy muistaa, että evankeliumit on kirjoitettu erittäin tarkoituksenhakuisesti miellyttämään Rooman valtaa aikana, jolloin juutalaiset olivat sille alisteiset.

Tärkeää oli myös kaikissa Jeesuksesta kertovissa kirjoituksissa myötäillä Vanhan testamentin ennustuksia : " Näin kävivät toteen kirjoitusten sanat ".

Käyttäjän PenttiTepsa kuva
Pentti Tepsa Vastaus kommenttiin #7

Kiitos kommentistasi Pekka Toivonen. Näin juuri, Pilatus kirjoituttaa kuuluisan INRI taulun eikä muuta päätöstään.

Toisaalta on syytä muistaa, että ristiinnaulitseminen sinänsä ei ollut hirveän epätavallista juutalaisessa kontekstissa. Jeesuksen ja kahden hänen rinnallaan ristiinnaulitun ryövärin lisäksi teloitusmuodolla oli varsin kulunut ja pahamaineinen historia. Siis edes Jeesuksen teloitus ei sisällä muotonsa puolesta mitään kunniakkaan ainutkertaista. Juutalainen historioitsija Josefus kertoo Juutalaisten muinaishistoriassaan, että kuningas ja ylipappi Jannaeus surmasi 800 farisealaisen liikkeen jäsentä vuonna 88 eKr. (Antiquites 13:14:2) ristiiinnaulitsemalla heidät. Jotenkin rangaistuksen tavanomaisuuskin oli osa häpeää. INRI taulu oli tietenkin Pilatukselle keino häpäistä juutalaisia.

Vanha testamentti oli Jeesuksen ja varhaiskristittyjen Raamattu, jonka kautta he ymmärsivät Jeesuksen messiaanisten luonteen ja hänen kuolemansa kärsivänä Yahwen palvelijana (Jes. 53) ja jopa ylösnousemuksen. Jeesuksen seuraajat olivat aluksi osa juutalaisuutta ja tähän VT:n kautta asioiden ymmärtämiseen heillä oli luonteva oikeus. Merkillistä kyllä eri todistajien käsitykset ( neljä evankelistaa ja aikaisemmin Paavali ) ovat kirjoitusten toteutumisesta yhtä mieltä, joten perusteeton tuo käsitys ei ollut.

Toimituksen poiminnat